Klassillis-filologinen yhdistys (KFY) on tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on herättää ja ylläpitää harrastusta antiikin kulttuuria kohtaan, edistää sitä koskevaa tieteellistä tutkimusta ja olla yhdyssiteenä tämän alan tutkijoiden ja harrastajien kesken. Antiikin kulttuurin ymmärrämme tässä laajasti, niin että se sisältää kaiken klassisista kielistä aina arkeologisiin jäänteisiin ja antiikin jälkivaikutukseen asti. Yhdistys perustettiin virallisesti vuonna 1882, mutta toimintaa sillä on ollut ainakin vuodesta 1879. 1920- ja 1930-lukujen hiljaiselon jälkeen yhdistyksellä on 1940-luvulta lähtien taas ollut vireää ja eloisaa toimintaa, ja se on vakiinnuttanut asemansa yhtenä suomalaisen antiikintutkimuksen tukipilareista.
Tieteellistä tutkimusta yhdistys edistää järjestämällä esitelmätilaisuuksia ja ennen kaikkea julkaisemalla Suomen ainoaa kansainvälistä antiikintutkimukseen keskittyvää aikakauslehteä Arctos – Acta Philologica Fennica. Arctos on yksi suomalaisten antiikintutkijoiden tärkeimmistä julkaisukanavista ja suomalaisen antiikintutkimuksen ”näyteikkuna” maailmalla. Samalla lehti on aidosti kansainvälinen ja siinä on runsaasti myös ulkomaisten tutkijoiden kirjoituksia. Kansainvälisen lehtivaihdon kautta ulkomaille lähetetään vuosittain n. 130 kpl Arctosta, mistä saadaan vastikkeeksi sama määrä erilaisia ulkomaisia julkaisuja. Ne sijoitetaan pääosin Kansalliskirjastoon. Arctoksen kokonaislevikkiä nostavat lisäksi kirjastojen ja yksityishenkilöiden tekemät suorat tilaukset. Arctoksen julkaiseminen edistää suomalaista tiedettä myös siten, että suuri määrä ulkomaista tieteellistä kirjallisuutta saadaan täysin ilmaiseksi Suomeen Arctokselle annettujen arvostelukappaleiden muodossa. Kirjat lahjoitetaan niin ikään pääosin Kansalliskirjastolle.
Yleistä kiinnostusta antiikin kulttuuria kohtaan KFY pyrkii edistämään mm. palkitsemalla latinan ylioppilaskirjoituksissa erinomaisesti menestyneet ylioppilaat kirjalahjoin, mikä on ollut mahdollista Reinhold Ekholmin säätiöltä saatavan avustuksen turvin. Yksityishenkilöltä saamansa lahjoituksen ansiosta yhdistys pystyi lisäksi vuonna 2007 jakamaan ensi kerran 10 000 euron suuruisen Vuoden Klassikko -palkinnon ansiokkaasta antiikintutkimuksen popularisoinnista. Palkinto myönnettiin teokselle Kirjallisuus antiikin maailmassa, jonka neljä tekijää saivat jakaa palkintosumman keskenään. Valinnan suoritti prof. emeritus Holger Thesleff. Vuoden 2008 palkinnonsaajan valitsi laajempi palkintoraati. Valinta osui prof. emeritus Paavo Castréniin ja hänen johtamaansa Helsingin yliopiston Pompeji-projektiin.
Alan tutkijoita ja harrastajia tuovat yhteen KFY:n noin kerran kuussa lukukausien aikana järjestämät esitelmä- ja keskustelutilaisuudet Sekä tutkijoita että harrastajia palvelee myös KFY:n ja Suomen klassillisen arkeologian seuran yhteisesti ylläpitämä, antiikintutkimukseen keskittyvä sähköpostilista Antiquitas. Yhdistyksen jäsenlehti Folium Classicum ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ja sääntömääräinen vuosikokous järjestetään helmikuussa.
Yhdistyksen piirissä on aikojen saatossa syntynyt monia erilaisia hankkeita ja projekteja. Esimerkiksi marraskuussa 2004 julkaistiin KFY:n suojeluksessa valmistunut teos Suomen kirkkojen latina: piirtokirjoitukset kirkoissa, kellotapuleissa ja hautausmailla (toim. Reijo Pitkäranta, SKS), johon on koottu kaikki Suomen kirkkojen latinankieliset tekstit. Parhaillaan KFY suunnittelee myös klassikkopäivien herättämistä henkiin; edellisen kerran sellaiset järjestettiin 1980-luvulla. Klassikkopäivien tarkoituksena on koota yhteen koko maan antiikintutkijat, alan harrastajat ja esim. koulujen latinanopettajat sekä laajemminkin esitellä antiikin kulttuuria ja klassisia kieliä suurelle yleisölle.
KFY kuuluu alan kansainväliseen keskusjärjestöön Fédération Internationale des Associations d’Études Classiques (FIEC), kotimaisten tieteellisten seurojen yhteisjärjestöön Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) sekä Suomen Tiedekustantajien Liittoon.
Yhdistyksellä on toistasataa jäsentä, joista tasan 100 maksoi jäsenmaksunsa vuonna 2007. Heistä oli opiskelijajäseniä 16. 1990-luvun lopun laskukauden jälkeen jäsenmäärä on viime vuosina taas ollut selvässä nousussa. Toivomme kehityksen jatkuvan, passiivijäsenten aktivoituvan uudelleen ja yhä uusien jäsenten kiinnostuvan toiminnastamme. Liity sinäkin! Samalla tuet suomalaista kansainvälistä antiikintutkimusta.
Puheenjohtajat
Fridolf Vladimir Gustafsson 1879-1915
Ivar August Heikel 1915–1916
Lauri Oskar Theodor Tudeer 1917–1921
Edwin Linkomies 1945–1963
Henrik Zilliacus 1963–1974
Iiro Kajanto 1975–1982
Paavo Castrén 1983–1984, 1989–1990
Maarit Kaimio 1985–1989
Heikki Solin 1991–1999
Olli Salomies 2000–2001, 2008–heinäkuu 2013
Anneli Luhtala 2002–2007, elokuu 2013–2014
Olli Salomies 2015–2018
Anneli Luhtala 2019–2024
Marja Vierros 2024–
Varapuheenjohtajat
Maarit Kaimio 1980–1984
Reijo Pitkäranta 1985–1989
Teivas Oksala 1990–1991
Jaakko Frösén 1992–1994
Olli Salomies 1995–1996
Antero Tammisto 1997–
Sihteerit
Karl-Erik Henriksson 1945–1964
Tuomo Pekkanen 1964–1969
Maarit Kaimio 1969–1975
Marianna Tyni 1976–1979
Reijo Pitkäranta 1980–1984
Robert Luther 1985–1987
Kati Näätsaari 1988–1990
Liisa Savunen 1991
Ulla-Maija Härkälä 1992
Uta-Maria Liertz 1993–1996
Nicola Nykopp 1997
Eija-Leena Heino 1998–1999
Hanna Liekso 2000–2001
Marke Ahonen 2002–2003
Matias Buchholz 2004–2007
Laura Buchholz (os. Patrikainen) 2008–2012
Katja Varakas 2013–2018
Antti Ijäs 2019–
Muut hallitusvirat
Anneli Luhtala 2008–
Matias Buchholz 2008–2010
Mika Kajava 2011–
Jäsenmääriä
1980: 100
1985: 123
1989: 139
1995: 133
2003: 78
2004: 85
2005: 92
2006: 92
2007: 100
2008: 101
2009: 91
2010: 99
2011: 76
2012: 87
2013: 82
2014: 91
2015: 85
2016: 71
2017: 82
2018: 75
2019: 68
2020: 81